perjantai 26. toukokuuta 2017

Walking on wires and power lines

Hei!

 Pitkästä aikaa.
Elämä tapahtui välissä.
 Oli iloa ja surua, helppoa ja vaikeeta. Kamaluutta joka korjautui, kamaluutta jonka kanssa opettelen elämään. Mahtavia ja täydellisiä tunteita, totaalisen vihonviimeisiä raivoja. Super-raskasta ja super-onnea.
 Ihan vaan elämää. Mut siihen elämään ei sopinut blogi.
Mutta nyt taas sopii. Innolla ja ilolla, uudella draivilla ja hyvällä fiiliksellä.

 Tervetuloa takas peesiin vanhat ja toivottavasti myös uudet lukijat.

-Lele-

Ps. Nyt painelen rakkaan kartanon pihamaalle aloittamaan siivous-operaation "Aitan takana on kaatopaikka joka ei sinne kuulu.

Pps. Niinkuin huomaatte kuvasta minulla on taas 2 etuhammasta.

Ppps. Tuntuu hyvältä taas kirjoittaa. 

2 kommenttia: